maanantai 29. syyskuuta 2014

Näin ei voi jatkua


Jotain tarttis tehrä, ja teenkin. 

Alan kirjoittaa ihmisistä, koska ihmiset ja ihmisten tekemiset ovat kiinnostavia. Haastattelen teatteri-, elokuva-, radio- ja tv-alan ammattilaisia sekä sellaisiksi pyrkiviä. Ehkäpä muitakin.

Näinä päivinä se alkaa.

torstai 25. syyskuuta 2014

Julkisen talouden kestävyysvajeen näkymät positiiviset (Pakina)

Kestävyysvajeen yhdeksi helpottamiskeinoksi on ehdotettu eläkeiän nostoa. Eläkeiän nosto ei kuitenkaan yksistään riitä ratkaisemaan yhteiskuntamme tämän vuosituhannen suurinta haastetta, joten on kehitettävä myös täysin uudentyyppisiä käytäntöjä. 

Työnantajajärjestöjen ehdotus ja sen haasteet


Eläkeikää tulisi työnantajajärjestöjen ehdotuksen mukaan nostaa maltillisen, 1,5-2 vuoden sijaan huomattavasti enemmän. Järjestöjen viimeisin ehdotus on nostaa eläkeikä 90 vuoteen, mistä aiheutuu, että sitä ei tarvitse tiettyjen vuosien välein tarkistaa vaan resurssit voidaan keskittää sinne missä niitä tarvitaan eli muihin, helpommin selvitettäviin ongelmiin.

Oletetaan, että eläkeikä alkaa 90-vuotiaana. Samaan aikaan eliniän odote on naisilla n. 83,4 vuotta ja miehillä n. 77,5 vuotta. Tästä saattaa syntyä isohko haaste. Eläkeikää nostettaessa on otettava huomioon, että on hyvin mahdollista, että maamme kansalaiset eivät elä ikuisesti vaan että he eläkkeelle pääsyä odottaessaan heittävät henkensä. Osa luonnollisista syistä, jotkut sairauden takia ja toiset oman käden kautta.

Ratkaisun avaimet


Yksi hyvin varteenotettava tapa muuttaa tätä elämää ikävästi lyhentävää seikkaa, jota kuolemaksikin kutsutaan on eliniänodotteen ruuvaaminen ylöspäin. Aluksi eliniänodotetta nostetaan maltillisesti, n. 3-5 vuodella. Pidemmän aikavälin suunnitelmiin on sisällytettävä paljon isompia lukuja. Työnantajaliitot eivät pidä sadankaan vuoden eliniän odotetta mitenkään mahdottomana.

Työnantajaliitot eivät ole neuvotteluissaan päässeet yksimielisyyteen siitä, koskeeko sadan vuoden eliniänodote molempia sukupuolia vai myönnetäänkö jommallakummalle sukupuolelle korkeampi eliniänodote. Tästä odotetaan aiheellisesti muodostuvan neuvottelujen vaikeimpia kysymyksiä.

Raskausajan muuttamisen hyödyt


Toinen erittäin potentiaalinen elinaikaa pidentävä seikka on raskausajan kokonaispituuden lyhentäminen. Se on nykyisellään kohtuuttoman pitkä, yhdeksän kuukautta. Raskausaikaa voisi lyhentää puoleen, mutta ottaen huomioon lyhyidenkin, elinaikaa pidentävien jaksojen yhteenlasketun vaikutuksen, suositeltavinta olisi lyhtentää raskautta kolmasosaan eli kolmeen kuukauteen. Toimenpiteellä saadaan kuusi kuukautta pidempi elämä.

Raskausajan kokonaispituuden lyhentämisen myötä sikiöt pääsisivät työelämään kiinni heti syntymän jälkeen. Sikiöiden nopean työllistymisen ansiosta voisimme lopettaa keskustelun opiskeluaikojen lyhentämisestä, jopa unohtaa opiskelun kokonaan sekä poistaa sen suomen kielestä. Muutos raskausajan kokonaispituuteen toisi kaksinkertaisen hyödyn, ja vaikuttaisi myös osaltaan kestävyysvajeeseen todella positiivisella tavalla. Omfg!