perjantai 22. maaliskuuta 2013

Remontti sentään


Vessa uusiksi. Svedbergs, IDO, Temal, Kvik, Finnmirror. Onhan noita. Ääk! Kalusteiden valinta ei tuota suurta tuskaa, mutta ne laatat, ne laatat. Remonttifirman edustaja on melkoisen tuttavallinen. Luonnehdinta oksentavasta isännästä ei enää jaksa huvittaa kolmannella kerralla. Pesevät ja kuivaavat wc-istuimet ovat kuulemma tulevaisuutta: jos kätesi ovat savessa, pesetkö ne mieluummin vedellä vai pyyhitkö paperilla?

Pintaremontti. Värisilmä, Tikkurila, Bauhaus, K-Rauta, RTV. Kääk! Maalia, tapettia, laminaattia. Ja ne listat, ne listat. Valitse näistä ja ole sitten tyytyväinen. Apua, en jaksa enää, liikaa kaikkea! Entä jos laitan silmät kiinni ja tökkään sormella. Että siitä se ajatus sitten lähti? 

Sisustuslehtiä, netissä surffailua, pähkäilyä. Mistä edes lähteä liikkeelle? No, me tykätään harmaasta. Ja tiiliseinistä. Värisilmän suunnittelijan mukaan ensin kannattaa miettiä lattia. Varmaan ihan fiksu järjestys. Ai niin, tiesitkö, että suomalaisilla tulisi olla kotona kolme kertaa enemmän valaisimia? Näin sanoi Marko Paananen eilen telkkarissa. 

Tarjouspyyntö. Tästä saa kyllä oikein hyvännäköisen. Mitat. Pohjapiirros. Avaimet käteen -periaate. Kyllä, me hoidamme ilmoituksen isännöitsijälle. Summaan sisältyy kaikki, työt sekä materiaalit. Mikäkokoinen budjetti? Laitetaanko nimi paperiin? 

Kuten joka ikisessä asiassa, kaikki voi tässäkin mennä pieleen. Mutta ei mene, eihän??? Salaa toivon kuitenkin näkeväni edes yhden humalaisen remonttimiehen. Miksikö? En ole sellaista nähnyt, mutta niistä olen kyllä kuullut. Meni miten meni, kerrostaloremontti saa riittää. Omakotitaloasujaksi en kyllä ryhdy, koskaan, ikinä.

Ei kommentteja: